Eduskunnan hallintovaliokunnan sd-jäsenet kiertävät kuulemassa katujengien kanssa tekemisissä olevien ammattilaisten näkemyksiä kentältä. Kiertue alkoi tutustumalla Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnan yksikköön ja ankkuritoimintaan Pasilan poliisitalolla. Peräti 73 prosenttia yksikön asiakkaista ei uusi enää rikoksia.
– Katujengirikollisuus ja alaikäisten lisääntynyt väkivaltaisuus ovat vakavia ilmiöitä, joiden syihin ja seurauksiin tulee puuttua nopeasti ja päättäväisesti. Tarvitsemme uusia toimintatapoja ja toimenpiteitä, jotta vältymme vastaavalta kehitykseltä kuin Ruotsissa. Suomen kulkeman tien tulee olla yhtä aikaa sekä luja rikollisuuden ydintä kohtaan että lempeä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, Eveliina Heinäluoma painottaa.
Julkisuudessa on puhuttu paljon ennalta ehkäisevästä ankkuritoiminnasta, jonka avulla on saatu hyviä tuloksia ympäri Suomen. Tästä syystä SDP:n hallintovaliokuntaryhmäkin halusi vierailla työtä tekevien viranomaisten luona ja kuulla, mitä heidän mielestään päättäjien tulisi tehdä katujengeihin puuttumiseksi. Ankkuritoiminta on moniammatillista yhteistyötä, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja estetään ennalta rikollisuutta. Toiminnalla pyritään myös estämään väkivaltaista ääriajattelua ja radikalisoitumista. Työtä tehdään tiimeissä, johon yleensä kuuluvat asiantuntijat poliisista sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta. Ankkuritoiminnan malli on kehitetty Hämeenlinnassa noin 20 vuotta sitten ja Helsingissä sitä on toteutettu vuodesta 2012 lähtien.
– Resurssit ja toimintamallit hieman vaihtelevat ympäri Suomen ja esiin tuli se, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ennalta estävä toiminta tai mallit eivät ole tasalaatuisia. Helsingissä poliisilaitoksen ja kaupungin rajat ovat samat, mikä auttaa yhteistyössä kaupungin sosiaalitoimen kanssa, ja toiminta on myös hyvin resursoitua. Nuoret eivät kuitenkaan elä pk-seudulla kunta- tai organisaation rajojen mukaan, ja lainsäädännöllä tulisi helpottaa tietojärjestelmien yhteensovittamista ja tietojen vaihtoa viranomaisten välillä, Heidi Viljanen huomauttaa.
Avainsana ennalta estävässä toiminnassa on viranomaisten mukaan nopeus.
– Tulokset ovat erittäin vaikuttavia, kun pystytään ajoissa puuttumaan ja reagoimaan nuorten ongelmiin moniammatillisessa yhteistyössä. Helsingin ennalta estävän yksikön ”asiakkaista” peräti 73 prosenttia eivät enää uusi rikoksiaan. Perustavanlaatuinen muutos ei kuitenkaan tapahdu yhdellä tapaamisella, vaan vaatii pitkäjänteistä työtä ja muun muassa vanhemmuuden tukemista, Piritta Rantanen muistuttaa.
Tärkeää, että yhteiskunta kykenee näyttämään olevansa vahvempi
Poliisin mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin kymmenen katujengiä. Katujengien toimintaan liittyy koston kierrettä ja kunniaväkivaltaa, ja yhdistävänä piirteenä yleensä on myös rikollisen elämäntyylin ihannointi.
– Katujengirikollisuuteen täytyy puuttua voimakkaasti. On ensiarvoisen tärkeää, että yhteiskunta kykenee näyttämään olevansa vahvempi kuin yksikään rikollinen.Emme ajattele, että nuorten ajautumista rikollisuuden polulle voitaisiin ehkäistä pelkillä rangaistuksilla ja passittamalla nuoret vankilaan. Mutta emme myöskään näe, että pelkät pehmeät keinot pystyisivät lähettämään sen viestin, ettei rikolliselle tielle kannata lähteä. Tarvitaan tasapaino vahvan kriminaalipolitiikan ja ennaltaehkäisevien toimien välillä, Mika Kari korostaa.
– Pehmeillä keinoilla pyritään ehkäisemään nuorten ajautumista mukaan jengien toimintaan, mutta lisäksi tarvitaan viranomaisille tehokkaampia työkaluja hajottamaan rikollisjengit. Kovat toimet kohdistetaan jengirikollisuuden ytimeen, aikuisiin, jotka käyttävät nuorten ongelmia hyväkseen. Keinoja puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen on edelleen lisättävä, toimintaohjelma laittomien aseiden poistamiseksi tulee laatia sekä soveltaa kovennettuja rangaistuksia jengirikollisuuden ytimeen, valiokunnan jäsenet päättävät.
SDP:n hallintovaliokuntaryhmän kiertue jatkuu seuraavaksi kouluihin ja nuorisotyötä tekevien aikuisten tapaamisten merkeissä.
