Tiedote: Elinkeinoelämän johtaja syyttää työntekijöitä kohtuuttomuudesta ja demokratian halventamisesta

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n johtajan väitteet ay-liikkeen kohtuuttomuudesta ja demokratian halventamisesta ovat itsessään demokratiaa halventavia, kritisoi SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma.

 – EVAn johtaja Emilia Kullas toisti tällä viikolla myös hallituspuolueiden riveistä kuullun väitteen siitä, että vastustamalla hallituksen työmarkkinatoimia ay-liike halventaa demokratiaa. Näiden lausuntojen perusteella elinkeinoelämän ja hallituksen käsitys demokratiasta on, että kansa käyttäköön ääntään vaaleissa, ja olkoon seuraavat neljä vuotta hiljaa – vaikka vaalien jälkeen tehty politiikka olisi täysin erilaista kuin se, mitä vaaleissa luvattiin. Tällaiseen käsitykseen demokratiasta törmää yleensä jossain muualla kuin länsimaissa.

Heinäluoma muistuttaa, että yksikään hallituspuolueista ei kampanjoinut eduskuntavaaleissa esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän palkattomuuden puolesta tai julistanut, että työntekijöiltä pitää viedä lakko-oikeus. Päinvastoin etenkin perussuomalaiset puhui ennen vaaleja näkyvästi tavallisen työntekijän puolesta.

 – Tämä jos mikä on demokratian halventamista. Äänestyspäätöstä tehdessä kansalaisilla tulee olla oikeaa tietoa siitä, millaista politiikkaa puolueet tekisivät hallituksessa. Nyt näin ei ollut. On käsittämätöntä vaatia, että työntekijöiden pitäisi tässä tilanteessa niellä heikennykset kiltisti ja olla hiljaa.

Heinäluoma ei myöskään niele väitettä ay-liikkeen toimien kohtuuttomuudesta. Hänen mukaansa tällaiset kommentit kertovat ennen kaikkea siitä, kuinka irtaantuneita elinkeinoelämä ja hallitus ovat suomalaisen työntekijän todellisuudesta.

 – Norsunluutornista käsin on helppo sanoa, että työelämäheikennykset eivät ole merkittäviä, kun niiden vaikutus omaan arkeen jää vähäiseksi. Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja tai ministeri voi jäädä etätöihin, jos flunssa iskee. Varhaiskasvatuksenopettajalla tai sairaanhoitajalla tätä etuoikeutta ei ole, vaan heille sairastuminen tarkoittaa automaattisesti palkanmenetystä jo valmiiksi pienestä palkasta.

Myöskään määräaikaisuuksien lisääminen ei ole mikään pieni heikennys sille työuransa alussa olevalle, joka roikkuu vuodesta toiseen määräaikaisten työsopimusten putkessa ilman toivoa edes kunnon lomasta, huomauttaa Heinäluoma.

 – Tai irtisanomisen helpottaminen sille nuorelle naiselle, jolla on jatkossa entistä suurempi kynnys yrittää todistaa, että potkut johtuvat raskaussyrjinnästä. On aikamoista, että tällaisten historiallisten heikennysten edessä elinkeinoelämän edustajilla on pokkaa vaatia työntekijöitä olemaan hiljaa ja olla osallistumatta täysin oikeutettuihin lakkoihin.

Heinäluoma toivoo, että hallitus kuulisi työntekijäpuolen vetoomukset ja harkitsisi uudelleen toimenpiteitään.

 – En epäile hetkeäkään sitä, että suomalaiset työntekijät eivät jakaisi toivetta yritystemme menestyksestä. Menestystä ei voida kuitenkaan rakentaa reiluista työelämän säännöistä tinkien.

Jaa kirjoitus