Ryhmäpuheenvuoroni sisäisen turvallisuuden selonteosta

Arvoisa puhemies!
Sisäisen turvallisuuden selonteon tilannekuva maamme turvallisuustilanteesta osoittaa Suomen olevan suurelle enemmistölle turvallinen maa. Suomalainen yhteiskunta perustuu kansalliseen laajaan turvallisuuteen, keskinäiseen luottamukseen ja vahvaan demokratiaan.

Turvallisuuden ydinasia on, että näistä yhteiskunnan perusarvoista pystytään pitämään kiinni. Eheä ja toimintakykyinen yhteiskunta on rokotettu myös uusia turvallisuusuhkia vastaan.

Rikollisuuden määrä on ollut Suomessa laskussa 30 vuotta.

Haasteita on kuitenkin monia. Vakava rikollisuus on keskittynyt melko pienelle toimijajoukolle. Erityisen huomion arvoista kuitenkin on, että syrjäytyminen lisää riskiä paitsi rikosten tekemiseen myös niiden uhriksi joutumiseen. Päihteiden merkitys kaikessa rikollisuudessa on keskeinen, eritoten väkivaltarikollisuudessa, josta esimerkkinä henkirikokset, joissa 80 prosentissa alkoholi on kuvassa mukana.

Järjestäytynyt rikollisuus saa yhä kovempia muotoja. Poliisien kokemuksen mukaan aseita tulee vastaan paljon aikaisempaa enemmän. Siinä missä aiemmin matkassa on ollut teräase, nyt mukana kannetaan yhä useammin ampuma-asetta. Tähän kehitykseen on reagoitava voimakkaasti, jotta pystymme huolehtimaan myös poliisiemme omasta turvallisuudesta.

Tämän salin molemmilla laidoilla on ollut halua kääntää poliisien määrä kasvuun. Tämä on tärkeä asia. Pitkäjänteinen rahoitus poliisien määrän nostamiseksi hallitusohjelman määrittelemälle tasolle ja siitä eteenpäin tulee turvata. Tässä on huomioitava poliisin monimutkaistuva toimintakenttä ja lisääntyvien tehtävien turvaaminen myös jatkossa.
Samalla kun meidän pitää huolehtia pehmeistä turvallisuustoimista – hyvinvointipalveluiden laadusta ja saatavuudesta, sekä yhteiskunnan turvaverkoista – meidän on turvattava yhteiskunnan viranomaisten suorituskyky väkivaltaisia ääriliikkeitä, terrorismia ja muita poikkeuksellisen kovia turvallisuushaasteita vastaan. Kova ja pehmeä kulkevat aina rinnakkain.

Arvoisa puhemies!
Sisäisen turvallisuuden selonteon keskiössä on kysymys viranomaisresurssien riittävyydestä. Oli kyse sitten pelastustoimesta, hätäkeskustyöstä, rajavalvonnasta ja maahanmuuton hallintaan liittyvästä viranomaistyöstä. Resurssien riittävyys on ollut koko sisäisen turvallisuuden kentän poikkileikkaava haaste jo ennen nykyistä hallituskautta.
Myös koronakriisi on osoitus siitä, kuinka nämä sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat usein yllättävissä tilanteissa etulinjassa taistelemassa niin maailmanlaajuista pandemiaa tai rajat ylittävää huumerikollisuutta vastaan. Viranomaisen onnistuminen näissä tilanteissa pitää varmistaa pitkäjänteisen, kestävän rahoituksen kautta.

Arvoisa puhemies!
Nuorten tekemät rajut väkivallanteot ovat vain jäävuoren huippu nuorten pahoinvoinnista. Lapsuudessa ja nuoruudessa koettu rikollisuus, traumat ja kaltoinkohtelu, kuten perheväkivalta tai kiusaaminen, kohottavat riskiä rikosten tekemiselle ja uhriksi joutumiselle myös aikuisiässä. Myöskään koronakriisin vaikutuksia lapsiin ja nuoriin ei ole varaa aliarvioida.

Siksi tämän tulevaisuuteen katsovan selonteon ytimessä on se, miten pystymme tukemaan lapsia ja nuoria. Ongelmaketjut on saatava poikki varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi ankkuritoiminnassa nuorille ja heidän perheilleen tarjotaan moniammatillisen tiimin toimesta tukea ja ohjausta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Samalla kun turvaamme koko yhteiskunnan turvallisuutta pitkäjänteisesti, meidän on kyettävä panostamaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien turvallisuuteen, ratkomaan olemassa olevia turvallisuushaasteita ja ennaltaehkäisemään tulevia ongelmia.

Toivomme, että selonteko eduskunnan valiokuntien käsittelyssä entisestään vahvistuu ja luo hyvän yhteisen pohjan kansallisen turvallisuuden ylläpitämiselle, myös tulevaisuudessa.

Jaa kirjoitus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email