On myös Suomen etu, että pystymme turvaamaan yhteisvaluutta euron

Koronakriisi on iskenyt koko Euroopan unionin alueelle lujaa. Euromaiden kyky ottaa vastaan voimakas talouden shokki vaihtelee, koska valtioiden lähtötilanteet ovat erilaiset. Toiset ovat vuosien varrella rakentaneet valmiusvarastoja ja pyrkineet vähentämään velkataakkaansa ja toiset ovat luottaneet siihen, että kriisin iskiessä apu löytää tien perille, jos oma järjestelmä pettää. Kenelläkään ei tilanne ole kuitenkaan mitenkään auvoinen.

Nopeasti iskevä tauti ja sen aiheuttama taloudellinen kriisi vaativat euromailta nopeaa reagointia ja päättäväisiä toimia. On tärkeää, että maat pystyvät keskittymään taudin leviämisen pysäyttämiseen ja terveydenhuollon resurssien varmistamiseen. Siksi terveys- ja talouspolitiikan on oltava yhteisen avun eturintamassa. Valtioiden on nyt elvytettävä talouksiaan velkarahalla. Näin myös Suomi on toiminut.

Tästä syystä myös euroalueella on velkaelvytys hyväksyttävä ja pyrittävä tekemään euroalueen yhteisiä toimia. Nopean reagoimisen takaamiseksi käyttöön on syytä ottaa jo olemassa olevia ja testattuja työkaluja. Euroopan vakausmekanismi EVM:n käyttö onkin tässä tilanteessa järkevää. Euroalueen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä on voitava määräaikaisesti höllentää, jotta valtioiden liikkumatila turvataan.

Lisävelkaantuminen ei kuitenkaan tuo kaikille paljon kaivattua huojennusta, sillä velkamäärä on osalla euromaista paisunut vuosien varrella kuin pullataikina. Italialla velkaa on kolmanneksi eniten maailmassa ja lisävelkaantumisen myötä vaarana on, että luottamus Italian valtion velanhoitoon menee, eikä maa enää saa lainaa järkevällä hinnalla. Euroalueen kolmanneksi suurimman talouden kaatuminen saattaisi merkitä uutta eurooppalaista finanssikriisiä.

On myös Suomen etu, että pystymme turvaamaan yhteisvaluutta euron ja koko euro-alueen kyvyn nousta takaisin jaloilleen. Komissio onkin käynnistänyt jäsenmaille suunnatun miljardien eurojen tukiohjelman ja Euroopan investointipankin kautta suunnataan lainoitusta eurooppalaisille yrityksille yhteensä kahdeksan miljardin euron verran.

Julkaistu Demokraatissa 21.4.

Jaa kirjoitus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email