Kriisissä julkinen terveydenhoito nostaa arvoaan

Moni suomalainen on joutunut tällä viikolla herätessään nipistämään itseään. Muutama minuutti heräämisen jälkeen on kuitenkin todettava, ettei kaikki ollut vain pahaa unta. Olemme ajautuneet hyvin poikkeukselliseen tilanteeseen koko maailmassa, jossa valtiot toisensa jälkeen ovat joutuneet laittamaan rajojaan kiinni ja määräämään jopa ulkonaliikkumiskieltoja.

Poikkeusoloissa punnitaan kansakunnan kyky tiivistää rivejään ja jättää omat henkilökohtaiset tarpeet hetkeksi sivuun. On tärkeää, että vältämme kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa, jotta saamme tartunnan nopean leviämisen pysähtymään. Liikkumisen rajoittaminen korostuu Uudenmaan alueella, jossa tartuntoja on todettu huomattavasti muuta maata enemmän. Meidän tulee myös antaa työrauha kaikille niille ammattilaisille, lähi- ja sairaanhoitajille terveydenhoidossa sekä myyjälle lähikaupassa, jotka poikkeustilanteesta huolimatta huolehtivat terveydestämme ja turvallisuudestamme. Heidän työpanoksensa ja venymisensä on syytä myös muistaa akuutin kriisin jälkeen.

Yllättävän kriisin keskellä korostuu julkisen terveydenhoidon vastuu. Suomen terveydenhoito kuuluu maailman parhaimpien joukkoon, kun mitataan hoidon tuloksia. Kun kriisi ja koronan kaltainen tartuntatauti iskevät, ei ole aikaa rakentaa uusia sairaaloita, ellei kyseessä satu olemaan yhden puolueen hallitsema Kiina ja maailman yksi suurimmista talouksista. Tässä tilanteessa Suomen vahvuus on, että meillä on vahva julkisen terveydenhoidon järjestelmä, joka on pitänyt normaalioloissakin huolta poikkeusoloihin varautumisesta ja kouluttanut henkilökuntaa kriisitilanteisiin.

Julkisen sektorin rooli on tärkeä muistaa, kun palaamme Helsingin päätöksenteon arkeen ja keskustelemme helsinkiläisten terveysasemien ulkoistuksista. Vastuu terveydenhoidon palveluista on syytä säilyttää myös tulevaisuudessa julkisella sektorilla.

Suomella on hyvät mahdollisuudet torjua taudin eteneminen, kunhan kaikki ymmärtävät tilanteen vakavuuden ja noudattavat viranomaisohjeita. Suurten haasteiden edessä on myös tärkeä pitää toivoa yllä. Tähänkin päivään sopii presidentti Mauno Koiviston toteamus: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Julkaistu Helsingin Uutisissa 25.3.2020

Jaa kirjoitus