Jatkossa työelämän nollatuntisopimuksia ei voida edellyttää ilman perusteita

Nollatuntisopimuksella työskentely on yksi turvattomimmista työntekomuodoista. Nollasopimukset aiheuttavat työntekijälle jatkuvaa taloudellista epävarmuutta sekä antavat työnantajalle mahdollisuuden kiertää työntekijän suojaksi tarkoitettuja säännöksiä. Nyt hallitus on parantamassa nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa. Työntekijän asema on tulevaisuudessa turvatumpi, koska vähimmäistyöaikaa tulee tarkastella vuoden välein.

Nykyisessä lainsäädännössä on nähty ongelmaksi se, että työntekijä on joutunut pyytämään työnantajalta työajan tarkastelua. Tämä vaatii työntekijältä paljon rohkeutta. Nuoret ovat tässä suhteessa erityisen epäreilussa asemassa, sillä heistä monien ensimmäiset työkokemukset karttuvat esimerkiksi ravintola-alalta, jossa nollatuntisopimuksia tehdään paljon. On hyvä, että vastuu tarkastelusta siirtyy nyt työnantajan velvollisuudeksi.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä työajan vakiintumista vaihtelevissa työajan työsopimuksissa edistävästä laista. Jatkossa työnantaja on velvoitettu 12 kuukauden välein tarkistamaan työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista. Jos työvoimalle on tarvetta ja toteutuneita työtunteja ei voi pitää satunnaisina, on tarjottava nollatuntisopimuksen tilalle uusi, vakituisia tunteja sisältävä sopimus.

Uudistus tarkoittaisi sitä, että jos nollatuntisopimuksella työskentelevän työntekijän työtunnit ovat 12 kuukauden tarkastelujaksolla vakiintuneet esimerkiksi 12–30 tuntiin viikossa ja työnantajan työvoiman tarpeen arvioidaan pysyvän samana, tällöin työntekijälle tulee tarjota vähimmäistyöajan nostamista 12 tuntiin viikossa.

Nollatuntisopimukset ovat yleistyneet viime vuosina. Vuonna 2021 nollatuntisopimuksella työskenteli 107 000 palkansaajaa eli lähes 5 prosenttia kaikista 15–74 vuotiaista palkansaajasta. Osalle työntekijöistä tämä sopimusmalli sopii loistavasti, mutta toisille se luo jatkuvaa epävarmuutta.

Uudistuksessa on kyse myös työnantajien välisestä reiluudesta. On korostettava, että suurin osa yrityksistä toimii työntekijän etua ja hyvinvointia valvoen. Selkeämmällä lainsäädännöllä suitsitaankin niitä yksittäisiä toimijoita, jotka yrittävät pujahtaa sieltä, missä aita on matalin.

Kirjoitus julkaistu myös Helsingin uutisissa: https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/4571066

Jaa kirjoitus