EU:n perusta on valettu yhteisistä ratkaisuista

Julkaistu Helsingin Sanomissa 9.5.

EU:n kehittäminen kriisien kautta on raskain tie kulkea, ja me eurooppalaiset ansaitsemme enemmän.

EUROOPAN UNIONI ja jäsenmaat kouristelevat koronaviruskriisin keskellä. Kriisin terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset vievät meidät jälleen uuteen tienhaaraan. Minkä suunnan EU valitsee ja kuljemmeko sinne yhdessä?

Päätöksen tekevät 27 jäsenmaata, joiden kyky löytää yhteinen linja kriiseissä on horjunut. Kriisiratkaisut taas ovat parhaimmillaankin epätäydellisiä. EU:n kehittäminen kriisien kautta on raskain tie kulkea, ja me eurooppalaiset ansaitsemme enemmän.

Pandemian keskellä emme myöskään saa unohtaa aikamme suurinta kriisiä, ilmastonmuutosta. Epätavallisten aikojen mahdollisuus piilee siinä, miten nämä kaksi jättimäistä haastetta onnistutaan yhdistämään siten, että samalla ratkaistaan myös kolmas haaste eli mahdollinen globaali lama ja Euroopan maiden velkakriisit.

Vaihtoehtoja on ainakin kaksi. Tie ulos on löydettävä yhdessä tai sen tekevät jäsenmaat itse. Me uskomme, että jäsenmaat näkevät eurooppalaisen yhteistyön arvon ja valitsevat yhteistyön tulevaisuuden turvaamiseksi. Yhteistyön pohjana on oltava kansalaisten tuki.

EU:n tulevaisuutta koskevassa keskustelussa on haettava uusia ratkaisuja, joita löytyy ympäristöteknologian tukemisesta, kriiseihin varautumisesta, yhteisestä tutkimustyöstä sekä työllistävää kasvua ja arjen sosiaalista hyvinvointia lisäävistä innovaatioista. Näitä ratkaisuja tukevat tavalla tai toisella kaikki jäsenmaat.

EU:n tulee jatkossa koordinoida jäsenmaiden varautumista pandemioihin. Tarvitsemme yhteisiä, ympäri Eurooppaa sijoitettuja lääke- ja tarvikevarastoja, joista voidaan tarvittaessa vapauttaa tarvikkeita sinne, mihin kriisi on kulloinkin iskenyt. Myös sotilaallisiin kriiseihin varautumisessa ja teollisuustuotannon omavaraisuudessa tarvitaan lisää koordinaatiota, jotta kykenemme vapauttamaan tuotantokapasiteettia unionin laajuisesti myös lyhyellä aikavälillä.

EU:n perusta on valettu yhteisistä ratkaisuista, ei riidoista. EU on pohjimmiltaan rauhanliike, eikä tämä tehtävä ole kriisien myötä kadonnut vaan voi tulevaisuudessa jopa korostua.

Ville Kaunisto

kansanedustaja (kok), Eurooppalaisen Suomen puheenjohtaja

Eveliina Heinäluoma

kansanedustaja (sd), Eurooppalaisen Suomen varapuheenjohtaja

Jaa kirjoitus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Share on email